Aarnion Kuutamolla KTK-II ERJ-I EV-II ☆☆☆

15.08.2023 - Maastoretki

Jonas oli ollut jo varhain aamusta saakka talleilla ratsastaen erilaisia hevosia. Vaikkei mies edelleenkään sanonut nauttivansa Suomenhevosista, oli tuo siitä huolimatta alkanut pitämään hiukan tummanruunikosta oriista Kuutamolla. Ja kun oli tiedossa että ori kaipaisia kevyemmän päivän, ilmoitti Jonas lähtevänsä Mollin kanssa metsään maastoilemaan. Reipaasta ja luotettavasta hevosesta oli nopeasti tullut Jonasin suosikiksi tallilla asuvista Suomenhevosista.

Ori oli ollut päivän ulkoilemassa tarhassa, ja sieltä Jonas orin hakikin. He astelivat yhdessä tallin suuntaan, Jonas pitäen Mollin narun päässä. Ori käveli reippaasti vierellä, päätään nyökkäillen kuin olisi tiennyt, että edessä oli päivä täynnä seikkailuja. Tai ainakin saisi lähteä töihin, josta ori kovasti pitää. Jonas harjasi Mollin huolellisesti ja varmisti, että suitsien säädöt olivat kohdallaan. Satula selkään ja pian ratsukko olikin jo valmiina.

Ratsaille päästyään Jonas tunsi jännityksen värinää orissa. Mies taputti Mollin kaulaa rohkaisevasti ja antoi sitten merkin lähteä liikkeelle. Rauhallinen tahti, jolla Molli eteni metsään, toi hymyn Jonasin kasvoille. Aurinko valaisi polun heidän edessään, ja tuuli kantoi metsän tuoksua. Syksy olisi tulossa jo, mutta onneksi vielä riittää lämpöä.

Kun he ratsastivat syvemmälle metsään, Jonas huomasi liikettä sivullaan yllättäen. Hän kohotti katseensa ja näki siron peuran, joka oli tullut esiin metsän reunasta ja katseli hieman epäilevästi nyt ratsukkoa. Molli pysähtyi uteliaana katselemaan peuraa, mutta ei vaikuttanut olevan lainkaan pelästynyt. Jonas tunsi sydämensä sykähtävän, kun hän sai nähdä luonnon kauneutta näin läheltä. Suomen luonto osaa yllättää miehen aina uudelleen ja uudelleen. Näinä hetkinä sitä kiittää elämäänsä, kun saa sen viettää näinkin hienojen eläinten parissa toteuttaen omaa itseään.

Jonas taputti Mollin kaulaa kiitokseksi siitä, miten rauhallisesti ori tilanteen hoiti. Molli katsahti Jonasin puoleen, kuin olisi ymmärtänyt tämän ajatukset. Ori pärskähti tyytyväisenä ja lähti sitten jatkamaan matkaansa kuin mitään pysähdystä ei olisi tapahtunutkaan. Pian he palasivat tallille ja aurinko oli jo laskemassa horisontin taakse. Jonas antoi Mollille pienen herkun kiitokseksi onnistuneista maastoretkestä. Jonas myönsi itselleen mielessä ettei tämä kyseinen yksilö ole hassumpi edes Suomenhevoseksi. Hevosen ja ratsastajan yhteys oli jotain ainutlaatuista ja arvokasta, ja Jonas aikoi pitää siitä kiinni.

21.08.2023 - Hyvänmielenratsu

Auringonpaiste valaisi tallipihaa, kun Jonas ja Molli valmistautuivat päivän treeniin joka sisältäisi muutamia verkkahyppyjä. Ulkokenttä oli valmiina aamuisen lanauksen jäljiltä ja esteet kasattuina odottamaan hyppääjää. Jonas tunsi adrenaliinin virtaavan suonissaan – joka kerta ajatus esteille pääsystä sai hiukan vatsanpohjassa kipristelemään.

Jonas varusti oriin ripeään sen omassa karsinassa. Pienen hetken mies vain rapsutteli oria sään vierestä, jolloin Mollin alahuuli alkoi väpättään sen selkeästi nauttiessa huomiostaan. "Eiköhän lähdetä hommiin ennen kuin nukahdat siihen", Jonas sanoi hymyillen ja naksautti kieltään jolloin Molli huokaisten lähti seuraamaan miehen perässä. Ratsukko asteli ulos tallista ja suuntasi ulkokentälle. Molli käveli katsellen valppaasti ympärilleen, kuin olisi aistinut Jonasin odotuksen ja jännityksen. Esteet odottivat heitä ja oriin katse kirkastui sen tajutessa mitä olisi pian tuloillaan.

Jonas ohjasi Mollin aluksi ympäri kenttää ja alkoi sitten pian ravata reippaassa kevyessä ravissa. Hän tunsi, kuinka hevonen oli valmis ja innoissaan. Ensimmäinen este oli pieni, mutta se oli hyvä alku etenkin kun ori oli tovin ollut hyppäämättä. Jonas ratsasti keskittyneenä, ohjaten Mollin tarkasti kohti estettä. He ylittivät sen sulavasti, ja Jonas tunsi oriin venyttävän askeltaan valmiina seuraavaan hyppyyn. Kun esteet kasvoivat, niin kasvoi myös Jonasin varmuus oria kohtaan. Mollin vauhti oli tasainen mutta kuitenkin reipas, ja he ylittivät esteet yhdessä kuin hyvin harjoitellut tiimi. Jokainen este toi mukanaan onnistumisen tunteen. Molli pärski tyytyväisenä Jonasin taputtaessa sitä kiitoksena kaulalle.

Treenin jälkeen Jonas oli varsin tyytyväinen oriin. Hän taputti Mollin kaulaa kiitokseksi ja antoi hevosen kävellä hetken aikaa venyttäen kaulaa pitkäksi. Aurinko paistoi kirkkaana taivaalla, ja metsäkävely tuntui houkuttelevalta treenin päälle. He suuntasivat metsään, kävellen rauhallisesti polkua pitkin. Linnunlaulu täytti ilman, ja tuuli kantoi metsän tuoksua jossa oli aavistus myös syksyä. Jonas tunsi rauhan ja yhteyden luontoon, samalla kun hän nautti hetkestä Mollin kanssa hiljaisuudessa.

Kun he palasivat tallille, Jonas talutti oriin takaisin karsinaansa. Hän otti Mollin varusteet ensin karsinassa pois ja vei oriin sitten pesuboksiin. Jonas harjasi Mollin huolellisesti ja pesi sen vielä lopuksi haalealla vedellä. Hevonen rentoutui pesun aikana, ja Jonas hymyili nähdessään Mollin tyytyväisen ilmeen alahuulen roikkuessa rentona. Lopuksi Jonas vei Mollin takaisin karsinaan ja valmisteli sen ulos laitumelle vietäväksi vielä loppupäiväksi. Hän seisahtui hetkeksi aikaa tarhan portille ja katseli, kuinka Molli nautti vapaudestaan piehtaroiden antaumuksella. Se oli täydellinen päätös treenille.

varusteet © Equestrian pro & Varustekartano

Kuivatus : villaloimi, fleeceloimi
Kesällä : -
Sateella : vuoreton sadeloimi
Sateella alle +10c : vuorellinen sadeloimi + kaulakappale
Pakkasella +0c - -10c : 150g toppaloimi + kaulakappale
Pakkasella -10c - -20c : 100g talliloimi, 250g toppaloimi + kaulakappale